1464006097247

Ruokailuhetki 1980-luvulla

lapset, arkiruoka

Kun lapset olivat pieniä 1980-luvulla, ruokaa joutui laittamaan usein. Perheen äitii lausui useasti omalta äidiltään kuulemansa sanonnan: "Koko ajan saa olla pata kaulassa." Aamupuuro keitettiin ennen kouluun ja hoitoon menoa. Pojat olisivat mieluummin syöneet muroja, mutta arvelimme, että puuro on terveellisempää ja edullisempaakin. Pitkän työpäivän jälkeen piti kiiruhtaa hakemaan nuorempi hoitopaikasta, vanhempi oli tullut koulusta omatoimisesti. Päivälliseksi meillä oli yleensä jauhelihasta tehtyä ruokaa, sillä ruoka valmistui siitä nopeasti ja lapset tykkäsivät siitä. Oli juhlallinen tunnelma, jos ehti tekemään lihapullia tai jauhelihapihvejä. Pojat söivät mielellään myös keitettyä makaronia, johon oli sekoitettu paistettua jauhelihaa. Spagettiikin maistui.

Kerran taas odotettiin ruokaa, olin keittämässä perunoita ja tekemässä jauhelihakastiketta. Pojat kiukuttelivat nälissään ja ärsyttivät toisiaan. Äitikin meinasi hieman hermostua turhasta riitelystä. Onneksi ruoka valmistui pian ja pojat saivat annokset eteensä. Esikoispoika hienonsi haarukalla perunansa hienoksi mössöksi ja sekoitti sen kastikkeeseen. Kuopuksen perunat äiti oli lohkonut pienemmiksi. Kuopus katsoi isonveljen touhuja ihmeissään ja kysyi: "Mitä ruokaa sinulla on?" "Sammaa ko sulla" vastasi isoveli Oulun murteella. Siitäkös kuopus vasta hämmästyi ja sanoi äidille: "Äiti, Toni syö sammakkosuolaa." Tämä vähän hymyilytti muuta perhettä, ärtymys haihtui jokaisen mielestä ja kaikki nauroivat sydämellisesti. Siitä lähtien jauhelihakastiketta perunoiden kanssa on meidän perheessä kutsuttu sammakkosuolaksi. Vieraat ovat olleet vähän ihmeissään kuullessaan termin, mutta perheessä kaikki tietävät, mistä on kyse.

Suopursu
Ruoka-Kalevala

Suurimmat herkut, mummolan muistot ja arkiruokaklassikot – Ruoka-Kalevala koostuu meidän kaikkien ruokatarinoista. Kerro omasi!

Ruoka-Kalevala består av allas våra smakminnen. Berätta ditt för oss!

Skriv och vinn »