1463909869246

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa!

Hiekkakakun vanha vuoka

Keittiöni seinällä on iso ja kaunis kakkuvuoka. Se on pakotettua kuparia ja pohjassa kuultaa päivänvalo läpi. Jokainen joulu kun kiillotan kupariastioitani ajattelen lämmöllä isäni äitiä "famoa" ja hänen keittiökuningatarta Maijaa jotka tietämättään vaikuttivat pienen tytön uravalintaan. Parhaimpiin muistoihin liittyvät tuoksut ja keittiöaskareet. Sain voidella ja korppujauhota tuon ison kakkuvuoan. Siinä valmistettiin aina konjakilla maustettua hiekkakakkua. Tämä työ vaati tarkkuutta jotta kullanruskea murokakku irtoaisi vuoasta. Minulta kesti monta voitelukertaa ennenkuin Maija hyväksyi lopputuloksen ja samalla opin kymmenvuotiaana että työt on tehtävä tarkkuudella. Seuraava askel oli että sain tehtäväksi hieroa hiekkakakun taikinaa. Puukauhalla hierottiin voi ja perunajauhot, pallovatkaimella vatkattiin sokeri ja kananmunankeltuaiset, lopuksi valkuaisvaahto suolaripauksen kera. Munankupillinen apteekkikonjakkia lisättiin voiseokseen. En varmastikkaan tehnyt itse koko taikinaa mutta voin vielä aistia sen jumalallisen tuoksun joka leijaili keittiössä kun vuoka nostettiin isosta puuhellasta keittiöpöydälle. Joka kerta oli yhtä jännittävää, olinko voidellut ja jauhottanut vuoan tarpeeksi hyvin jotta kakku irtoaa kokonaisena. Kun famo lähetti minut yksitoistavuotiaana marttojen järjestämälle ruuanvalmistuskurssille päätin että minusta tulee isona kotitalousopettaja. En ole koskaan katunut valintaani ja yli satavuotias kuparivuoka seinällä muistuttaa mista kaikki alkoi!

Nona
Ruoka-Kalevala

Suurimmat herkut, mummolan muistot ja arkiruokaklassikot – Ruoka-Kalevala koostuu meidän kaikkien ruokatarinoista. Kerro omasi!

Ruoka-Kalevala består av allas våra smakminnen. Berätta ditt för oss!

Skriv och vinn »